VESIKONFLIKTI 1

 

VESIKONFLIKTI 1

mun lempiväri on turkoosi  

solmin kengännauhat istualtani ja hyräilen sitä yhtä laulua

viime yönä oli pakkasta

se sanoi, että tulis kylään

se sanoi, että mulla on mukava nauru

se sanoi, että sen lempiväri on turkoosi

tiedätkö miltä tuntuu kun vaihtaa ykkösestä kolmoseen?

pidätän hengitystäni

hopeinen välähdys ja notkea vartalon liike

katson kalojen sulavia liikkeitä veden pinnassa

vesi hyväilee niitä

liikkuu mukana

tanssii

pidätän hengitystäni

nousen seisomaan ja heilutan käsiäni, sellainen pyörivä liike

keskivartalon hallinta, se on tärkeetä

otan happea

ihohuokoset supistuvat ja aukeavat

iho hengittää, ottaa happea

mulla on hiki

kala ui vedessä

hopeinen välähdys ja notkea vartalon liike

kala hengittää, me hengitetään

se sanoi, että ensi vuonna se tulee

se sanoi, että ei oo mitään hätää

se sanoi, että täällä on mukavaa

uin viileässä pohjavedessä

hangottelen virtauksia vastaan

vaanin muita kaislikoissa

säikähdän veden värinää

pidätän hengitystäni

otan tavoitteita

kaksi pylvään pätkää

kaksi ja puoli

koko ajan pidemmälle

haukon henkeä hallitsemattomasti

kontrolloimattomasti

holtittomasti

pitelemättömästi

pidätän hengitystäni

(unohdin hengittää naisena)

hopeinen välähdys ja notkea vartalon liike

tarkkailen muita henkeäni pidättäen

sujahdan turkoosinväriseen veteen

mun lempiväri on turkoosi

tunnen tukehtuvani

millaista on hengittää auenneella lihasiivellä?

millaista on hengittää naisena?

millaista on hengittää auenneella lihasiivellä?

olen kala ja hengitän nivusillani

olen kala ja hengitän ihollani

olen kala ja hengitän kyljelläni

olen kala ja hengitän liikutuksellani

olen kala ja hengitän sormillani

olen kala ja hengitän surullani

olen kala ja hengitän polvellani

olen kala ja hengitän naurullani

olen kala ja unohdan hengittää naisena

aika ei anna periksi 

ei, vaikka vaadin, pyydän, haluan

räntäsade yllätti tiellä liikkujat

seurausta ihmisen omasta toiminnasta

holtittomasti, kontrolloimattomasti

mitä meidän pitäisi tehdä?

noukin asioita

noukin esineitä

noukin mielentiloja

noukin metsämarjoja

noukin viime vuoden moitteita

hengitän raskaasti

kirjoitan nettiin

mitä nyt sitten?

voisin toivottaa onnea

ja jatkoa

kesää tai talvea

vointia

mutta katson vaan noita kasveja

yhdelle olen antanut liikaa vettä

toiselle liian vähän

se on nuutunut

uupunut, nuupahtanut, rupsahtanut

ryntään vesihanalle

nyt äkkiä

on toimittava

toimi nyt

mietin sitä mustaa pyörää

mietin sitä keittiön muovista pöytäliinaa

aika ei anna periksi

nyt se kasvi virkoaa

lehdet nousevat asteittain

kuulen naapurin puhuvan puhelimeen

aiemmin se kertoi pakokaasusta

tarkemmin ottaen dieselistä

parhaimmillaan kahdeksan rekkaa tyhjäkäynnillä

ne pienhiukkaset, ne on pahimpia, se sanoo

mitä hyötyä on siitä, että on lopettanut tupakanpolton, jos kahdeksan rekkaa on tyhjäkäynnillä

mä teen kansalaisaloitteen

nyt se kasvi on virkee

nyt mä toivotan sille onnea, jatkoa

kesää ja talvea

ja tietenkin vointia

se kostea lenkkipolku yllätti mun tennistossun  

en mä siitä sen enempää halunnutkaan sanoa

vaikka toisaalta mieli teki

kyllähän se ihan kuralle meni

se tossu

upposi kunnolla

miten mä en tajunnut?

siis olisihan mun pitänyt se tietää

keväällä kaikki sulaa

sellaisia tummia noroja valuu pitkin asvalttiakin

rotvallin yli

autojen ali

kohti viemäreitä

kohti vettä

kun ne kohtaa veden ne ei ole enää noroja

ne on vesi

vesi jatkaa sitä samaa liikettä

ei se mihinkään pysähdy

ei vaikka pyytäisi

että hei, jääs tähän hetkeks, mulla olis vähän asiaa

mulla olis yks juttu

mulla olis muuten jano

ei se vesi mitään kuuntele

tai kuuntelee, mut ei se niin välitä

sillä on parempaakin tekemistä

se vaan liikkuu, lilluu, on

mäkin haluisin

olla vaan

mutta nyt mä mietin vaan sitä kurasta tennistossua

on se vähän märkäkin

joo, läpi meni

sukassakin tuntuu

kehätieltä kuuluu sellainen tasainen hurina

linnut selittää hirveästi jotain sen päälle, mutta mä en ymmärrä

en mä tiedä mikä lintu toi oli

vaikka pienenä katsoin mummolan ikkunasta, kun punatulkut kävi syömässä talipalloa

ja sinitiaiset

ja västäräkit teki pesän navetan räystääseen

siitä vedestä vielä

siitä samettisesta lillukasta

siitä pehmeästä möllykästä

siitä makeasta hurmaajasta

siitä läpinäkyvästä murskaajasta

niin, sitä vaan, että

jos

kun

siis

mitä

jotta

koska

(äh/hä)

mä haluun sujahtaa sen mukaan

solahtaa

rojahtaa

painautua

takertua

antautua

virrata

kerätä

pelätä

heittäytyä

viedä

ottaa

antaa

kertoa

olla mukana, olla osana

hengittää sen kanssa

mutta nyt mä kuitenkin mietin vaan sitä kurasta, märkää tennistossua

ja ne norot valuu rotvallin yli

autojen ali

eikä ne ole enää noroja

ne on vesi

aloita/in uuden harrastuksen

muovailen uudenlaista otsalohkoa

saippuamainen pallero

viitoin noille ohikulkijoille

kovin on huonot näkymät edessä

toissa kesänä tuuli niin paljon, että omenapuun kukat lähtivät lentoon

mä tunnen huonoa omatuntoa

puhalsin monta kertaa päin ihan täysillä

ystävä sen sijaan tekee hyönteishotelleja

minä pölytän tomaattini tops-puikolla

korviin käy kova viima, painan kämmenet niiden päälle

viime vuonna tähän aikaan ei ollut näin tuulista

koira nuuhkii talonkulmaa vimmatusti eikä keskity muuhun

mikä mahtaa olla maailmantila?

mistä minä sen tietäisin?

maalailen uusia eliöitä

muovailen muljuvia olioita

haistelen uusia tuulia

viime vuonna tähän aikaan ei ollut näin tuulista

rätti roikkuu patterin päällä

ajankulku käy hermoilleni

jarrutan tulevaa

torjun horjuen

viivästytän mieluiten

kaiuttimen ääni kantautuu ikkunasta

(i wanna feel your body)

mä en tiedä mitä mä haluan

pienet lammikot ovat kerääntyneet lattiakaivon ympärille

seinällä on valkoiset kaakelit

niissä roikkuvat vesipisarat odottavat valppaina vuoroaan

kuka on seuraava?

kenen vuoro on hypätä kyytiin?

valutan lisää vettä, jotta kaikki pääsisivät mukaan

ettei kukaan jäisi yksin

istun vessan lattialla suihku kädessä ja suihkutan

suihkutan lattiaa

suihkutan seiniä

suihkutan, että helpottaa

pisarat kiittävät minua

ne saavat jatkaa elämäänsä

eteenpäin menemistänsä

mutta planeetalta loppuu vesi

ne pienet lammikot lattiakaivon ympärillä

lanaan lattiaa lastalla

manaan viimeistäkin pisaraa

mutta ei se mene minnekään

se jää siihen

meinaa kuivua

meinaa haihtua

nousen nelinkontille ja menen lähemmäksi

kasvoni tulevat ihan liki

työnnän kielen esiin ja nuolaisen

ihmiset eivät juomalla jokia tyhjennä

istun polvieni varassa

lattian kaakelit painavat jalkojani

niihin jää varmaan sellainen jälki

sellainen painauma

vainu

varsinkin jos tarpeeksi kauan istuu

vähän niin kuin uimalasit

ne jättävät silmien ympärille rinkulat

tai hierontapenkki

se osa, johon ne kasvot laitetaan

jälki siitä jää

muutenkin hieronnan jälkeen on ihan pöllämystynyt olo

ensin on maannut mahallaan kolme varttia

tuijottanut lattiaa

muovimattoa

hierojan sandaaleita ja sukkia

sitten vaan ylös

vaatteet päälle ja ulos ovesta

”hei hei ja näkemiin”

muista hieroa tennispallolla

etsiä niitä kipukohtia

sitten sitä onkin jo kadulla

tukka pystyssä ja naamassa rinkula

nousen ylös vaivalloisesti

jalat ovat ehtineet jo kangistua

säärissä painaumat

katson ulos ikkunasta

ulkona sataa

vesipisaroita valuu pitkin peltikattoa

ne iskeytyvät asfalttiin

puiden lehdille

ohikulkijan kädelle

pyöränsatulalle

vesikonflikteja on kaikkialla

ne on märkiä ja kylmiä

ne tulee vaan kohti

ilman lupaa

koskettaa

entä sitten?

mitä sitten?

ei se oo niitten vika

niitten syy

että ne on

ne on mitä ne on

vesi ja sen luonnollinen kierto

ne on ihan keskeisiä tekijöitä kaikille planeetan elollisille ja elottomille prosesseille

avaan ikkunan

ja tungen mun pään ulos

avaan suun

ja työnnän mun kielen esiin